marsuista tietoa suomeksi suomalaisille

Suvin marsut – Kesäillan

Suvi Pohjonen, kasvattajanimi Kesäillan, Harjavalta sähköposti: zubbanen@hotmail.com

Rodut:Sheltie, coronet, texel, merino

Olen Suvi Pohjonen, 43-vuotias Satakuntalainen lähihoitaja Kesäillan-kasvattajanimen takana.
Marsuharrastuksen juuret ovat nuoruudessani, jolloin mulla oli marsujen lisäksi paljon muitakin eläimiä. Pikkuhiljaa lajeja “putosi pois” ja kasvattelin 2000 luvulla kesyhiiriä niiden ollen talon ainoita jyrsijöitä.

Vuonna 2013 alkoi jälleen kyteä ajatus marsuista hajuttomampina ja syliteltävimpinä lemmikkeinä ja hankein pitkäkarvaisen risteytysuroksen Jätkän. Jätkä tunsi nimensä ja seurasi mua vapaana ollessaan asunnossa. ❤ Se ei sännännyt piiloon mut nähdessään ja viihtyi sylissäkin. Se oli mun elämäni marsu nro 1.
Jätkälle muutti “seuraksi” mm. sheltie-naaras Flyingiltä, jolle syntyi yksi poikue.
Varsinainen kipinä kasvatukseen oli Jätkän ja näkemäni california-kuvioisen marsun (Van Barnim Macho Star) kuvan yhteissumma. Mun oli saatava pitkäkarvainen cali-marsu!!!!!!

Pitkäkarvaiset eläimet on aina miellyttänyt mun silmää ja erityisesti rakastan pitkää ja kiharaa! Erityisesti omaa silmää miellyttää merino ja sellaisen uroksen sain hankittua projektini kantaisäksi. ❤
Marsulani on muuttanut jonkin verran muotoaan vuosien varrella. Kotini on rivitalokaksio ns kellarikerroksella, jossa pesutilojen lisäksi on yksi, matala huone. Tämä huone on varsinainen marsulani, mutta vuosien varrella häkkejä on ollut olohuoneessa asti. Nykyisin kantavat naaraat ovat keittiössä – enemmän valvovan silmän alla, muut alakerrassa. Asumuksina on todella riemunkirjava kattaus erilaisia tehdashäkkejä, jotka on aseteltu edelleen hyvin sekavalle joukolle pöytiä. Haluan häkkien olevan “käden ulottuvilla” ja siksi en ole halunnut esim kerrostaa häkkejä torniksi. Harmonia ei siis kuvaa sekavia kasvatustilojani ollenkaan. 😄 Yksinäiset urokset asuvat 120cm häkeissä, muut 140cm tehdashäkeissä, joissa max 3 marsua. Yksi 160cm häkki, jossa 3 naarasta.

Kasvattanimeni on yhdistelmä omaa nimeäni (Suvi=kesä), lempivuodenaikaani ja -vuorokaudenaikaani. Rakastan valoisia iltoja, jotka kesällä jatkuu myöhään yöhön asti.

This image has an empty alt attribute; its file name is IMG-20211031-WA0025-1024x732.jpg

Poikasten nimeämisessä olen käyttänyt monia teemoja. Ensimmäisen cali-marsuni kutsumanimi oli Mocca ja sen jälkikasvua nimesin erilaisilla, kuumilla juomilla. Osa kasvattieni ostajista on saanut nimetä marsut myös itse.
Kasvatuksessani ehdottomasti suurin painoarvo on luonteella. Haluan naaraiden olevan helposti yhdisteltävissä toisiinsa, inhoan turkinpurentaa ja “turhanpäiten” hysteerisiä säntäilijöitä. Ulkonäössä arvostan isoja silmiä, tummaa california-kuviointia ja turkin tiukkaa kiharaa(joka hyvin pitkälti on vielä pelkkää unelmaa.. ) sekä tasaista tiheyttä. Haluan kasvatukseni pysyvän pienimuotoisena, jotta voin nauttia marsuista myös lemmikkeinäni. ❤

Näyttelyissäkävijänä olen jokseenkin harvinainen ilmestys. Viihdyn paljon omissa oloissani ja tykkään nukkua pitkään, joten näyttelykokemukseni voi laskea sormin. 😅 Ulkomailla en ole käynyt.

Kasvattajana teetän poikueet aina omaan “tarpeeseeni” ja jokaisesta poikueesta on tarkoitus saada itselle suvun jatkaja ja miellyttävä lemmikki.
Marsujen kanssa puuhailu on parhaimmillaan erittäin terapeuttista häkkien siivouksesta lähtien ja koti olisi todella tyhjä ilman marsujen tervetulokuikutusta!

Rodut kuvissa: Sheltie (suoraturkkinen pitkäkarvanen vasemmalla) ja Texel (kiharaturkkinen pitkäkarvainen oikealla)

Merino: kiharaturkkinen pitkäkarvainen, jolla crest eli rusetti otsassa.

Coronet pitkäkarvainen crest eli rusetti otsalla oikealla. (vasemmalla sheltie)