Aida Depner Hauhon Eteläisistä (aivan Hämeenlinnan kyljessä), maailmalla@gmail.com
Tällä hetkellä marsut asustavat meillä kotona ja ovat valloittaneet yhden huoneen. Ensimmäinen poikue syntyi 2008 ja sen jälkeen on syntynyt vaihtelevalla marsumäärällä tasaisesti poikueita. Alunperin meillä oli risteytysnaaras Marsesteri, jonka ulkonäkö ei alunperin ollut minulle edes tärkeä. Lopuksi rakastuttiin ulkonäköön niin kovasti, että ryhdyttiin ottamaan selvää, millainen uros ja millä todennäköisyydellä saisi samaa ulkonäköä syntymään Marsesterista. Kasvatusinnostus jatkui ja nopeasti löysin abessiinialaiset ja ridgebackit.

Maailman Eliminaattori, Maailman Gigant Colori, Maailman Ufobongari
Abessiinialaisessa kiehtoo eniten sekaisuuden ja symmetrisyyden sopusointu. Abessiinialaisen posket ja naama on niin käsittämättömän hauska, että kuinka ihmeessä ne karvat ovatkin sattuneet suuntautumaan niin sopiviin suuntiin. Rotuna se on toisaalta helppo kasvattaa: näyttelyissä hylkääviä virheitä on hyvin harvoin, kaikki yksilöt ovat tietyllä tavalla rotumääritelmän mukaisia ja näyttelykelpoisia. Haastavaa rodusta puolestaan tekee se, että symmetrisyyden tavoittelu on loputon suo. Koskaan ei ole harjat riittävän suorassa, rusettien keskustat rivissä tai turkki riittävän tiheä sekä turkin pituus näyttävä. Tuomareilla on monta näkökulmaa rodun arvioinnissa ja se on kehittänyt eniten sitä omaa näkemystä tästä rodusta. Itse lähdin alusta asti tavoittelemaan rotuun lisäksi myös uusia värejä. Abessiinialaista arvostellaan virallisesti vain turkin perusteella ja väri ei ole arvosteluperuste lainkaan. Omaa silmää miellytti silti chocolate ja lilac eli toisinsanoen suklaa ja punasilmäinen harmaa. Vähensin oman perheen kasvaessa kasvatusta hetkeksi ja silloin suurin osa värilinjoista ehti sammumaan, mutta nyt on lupaavia yksilöitä ja geeni jatkuu.

Suklaa väristen abessinialaisten kasvatuksen ensimmäinen naaras

Maailman Huippukondiittori, Maailman Motivaattori, Maailman Örrimörri

Ridgeback on rotuna hyvin haastava. Niillä on virallinen rotumääritelmä olemassa, mutta periytyminen ja eläinmäärät ovat Suomessa sellaiset, että varsinaisesti omaksi rodukseen näitä voi kutsua hädintuskin. Ridgebackin selkää pitkin kulkee harjas ja muutoin marsu on sileäkarvainen aivan kuonosta alkaen. Harjaksen nostava geeni on hyvin läheinen rusettien ja muidenkin harjasten kanssa, joten usein syntyy paljon rusetteja mutta myös täysin sileäkarvaisia. Ruotsissa on lähin ridgeback kasvattaja. Oma ridgeback projekti on koostuu muutamasta yksilöstä, joten suurta tavoitteellisuutta tästä ei ehkä vielä löydä.
Marsuja myydään pareittain, yksittäin (jos kaveri on tiedossa), uroksia, naaraita, poikasia ja aikuisia. Yhteydenotot vain perheen täysi-ikäiseltä. Marsut saavat mukaansa pussin tuttua pellettiä sekä sukutaulun ja hoito-ohjeen. Mikäli yksilöt ovat rekisteröintikelpoisia, pyrin rekisteröimään poikaset ennen luovutusta.
Myytäviä marsuja on, ota yhteyttä maailmalla@gmail.com
Meitä voi seurata somessa facebookista ja instagramista @maailmanmarsula, tosin kovin ahkeraa päivittämistä ei tapahdu.
