Mikä on sieni infektio?
Suurin osa ihmisistä on kuullut jalkasilsasta, joka on yksi sieni-infektion muodoista. Ihmisten jalkasilsa on suhteellisen vaaraton hoidettavissa oleva, mutta sieni-infektioita on useampia joita aiheuttaa eri sienet. Marsujen sieni-infektio on zoonoosi ja se voi levetä marsujen lisäksi ihmisiin ja perheen muihin lemmikeihin. Jonka takia se on tärkeä hoitaa.
Marsun iholla sieni havaitaan yleensä naamassa olevasta karvattomasta alueesta, jossa on hilsettä. Alue voi sijaita muuallakin, mutta yleisin paikka on naama tai korvat. Erityisesti silmänympärys ja nenä. Ihottumakohta voi olla haavainen tai pelkästään hilseinen. Todella selvä oire on valkoinen paksu hilse, mutta hieman tapauksesta riippuen hilse voi olla erilaista. Joskus näyttää, että marsut ovat tapelleet, koska karvat sieni-infektio kohdasta voivat irroita laattamaisesti. Infektio alue voi levitä nopeasti tai levitä hieman ja pysyä samankokoisena ja kohtia voi ilmestyä myös muihin kohtiin. Karvattomilla marsuilla voi olla havaittavissa rinkulamaista ihottumaa. Sieni puhkeaa monesti nuorilla/vanhoilla marsuilla.
Silsa on rihmasienen aiheuttama tauti. Ulkomailla marsun sieni-infektiota kutsutaan nimellä ringworm. Nimestä huolimatta kyse ei ole madosta vaan yleensä ihmisellä silsa aiheuttaa rinkulamaista ihottumaa, josta sieni on saanut nimensä. Rihmasieniä on useita lajeja joista marsun silsan aiheuttavat marsuilla yleensä Microsporum canis, Trichophyton mentagrophytes tai nyt uusimpana erittäin kovasti leviävänä lajina aika uusi Trichophyton benhamiae lajike. Lajit tunnistetaan viljelyn ulkonäön ja mikroskopoinnin avulla, jonka takia esim. lajien alalajeista tai geneettisestä erilaisuudesta ei voida aina päätellä pelkän viljelyn avulla. Trichophyton benhamiae lajike on yleistynyt varsinkin euroopassa ja yli 90% sientä kantavista marsuista on oireettomia kantajia, jotka voi tartuttaa lajia eteenpäin. Eri julkaisujen mukaan todella suuri osa euroopassa olevista marsuista kantaa tätä sientä ja se on myös yleistynyt hyvin paljon lasten sieni-infektioiden aiheuttajana. Sienen pääkantaja eläin on marsu.
Mitä tehdä jos epäilee, että marsulla voisi olla sieni-infektio?
1. Älä pese marsua, rasvaa ihottumaa tai poista ihottumaa millään. Koska nämä toimenpiteet voi vaikuttaa sieniviljelyn tuloksiin.
2. Varaa marsulle aika eläinlääkärille. Valitse eläinlääkäri joka tietää joko ihosairauksista tai kissoista. Kissa-lääkärit osaavat yleensä hoitaa sientä.
3. Noudata eläinlääkärin ohjeita, jotta pääset sienestä eroon äläkä yritä hoitaa itse reseptittömillä valmisteilla. Huonossa tapauksessa silsa voi kehittää lääkeresistenssin.
4. Eristä marsut karanteenin omaisiin tiloihin siihen asti kun asia on varmistunut tai sieni on hoidettu. Käsittele marsuja kumihanskoin ja muista vaihtaa vaatteet käsittelyn jälkeen, jotta et itse saa tartuntaa tai levitä sientä.
Sieni-infektio ei ole toivottu sairaus, mutta se on onneksi hoidettavissa!
Mistä sieni-infektio tarttuu?
Yleisin sieni-infektion lähde on uusi marsu. Uusi marsu voi olla ostohetkellä oireeton ja kehittää ihottuman muutaman viikon päästä ostosta. Tyypillisintä on oireiden ilmaantuminen n. kuukausi ostosta. Joskus perheessä sairastuu uuden marsun sijasta joku laumakaveri. Uusi marsu on voinut olla tullessa oireeton kantaja. Jolloin marsulla ei ole oireita, mutta kantaa turkissaan sienen itiöitä ja näin ollen tartuttaa jonkun perheen jo olemassa olevista terveistä marsuista.
Tällä hetkellä marsupalstoilla on paljon kuvia sieni-infektion saaneista marsuista, jotka ovat lähes aina uusia peheeseen tulllleita marsuja. Valitettavasti muutamassa eläinkaupassa on tilanne, että sieltä myydään jatkuvasti sientä kantavia marsuja. Ostajille saatetaan sanoa, että heillä ei ole ollut sientä tai sieni on hoidettu, mutta totuus on valitettavasti toinen. Ja samasta kaupasta voi olla kymmeniä tapauksia. Lisäksi oston yhteydessä voidaan allekirjoituttaa lappu, jossa kauppa sanoutuu irti vastuusta, jos marsu sairastuu. Osaan eläinkaupoista marsut tulevat ulkomaisista tukuista “kasvattajalta ruotsista”, joissa monesti marsut kasvavat Suomen eläinsuojelulain vastaisissa olosuhteissa ja niiltä monesti löytyy myös sientä. Näistä sienistä osa voi olla peruslääkkeille resistenssejä eli vastustuskykyisiä. Myös ulkomaalaisilla kasvattajilla etenkin Englannissa tai Keski-Euroopassa esiintyy sientä enemmän kuin suomalaisilla kasvattajilla ja osa näistä on resistesseja osalle sienilääkkeitä.
Sieni-itiöitä on myös luonnossa. Huonolla tuurilla sieni-infektion voi saada muualta kuin uusien marsujen mukana, kuten kaverien lemmikeistä. Sieni-itiöt kulkeutuvat helposti vaatteiden mukana, jolloin kaverin oireettomasta sientä kantavasta lemmikistä voi kulkeutua itiöitä omiin marsuihin ja marsut saada infektion. Ennen yleisimpiä infektion lähteitä ovat kissat. Tiedän eräänkin tapauksen, jossa itiöt kulkeutuivat eri osoitteessa asuvista kissoista vaatteiden mukana. Huonolla tuurilla infektio voi tulla vaikka heinän mukana, johon esimerkiksi ladossa vierailleista kissoista on päätynyt sieni-itiöitä. Mutta tämä on erittäin epätodennäköistä. Suurin sieni-infektioiden lähde on toinen marsu ja voi olla, että se kantaa sitä turkissaan vuosia jopa oireettomana. Menneinä vuosina sieni-infektiota on levinnyt näyttelyissä, jonka takia näyttelyissä on eläintarkastukset marsuille, jotta mahdolliset sieniepäilyt eivät pääse tapahtumaan. Euroopassa tehtyjen artikkeleiden perusteella voi todeta, että on 90% todennäköisyys, että tukun kautta eläinkauppaan tullut marsu kantaa sientä. Siksi kaikki tukkumarsut kannattaa viljellä tai jos tietoa, että eläinkaupan marsuissa on esiintynyt sieni-infektioita.
Jos sientä voi tulla mistä vain onko väliä mistä marsun ostaa?
On väliä. Kuten aikasemmin kerrottu esimerkiksi ulkomaalaisperäisten marsujen mukana voi tulla joillekin lääkkeille vastustuskykyistä sientä. Lisäksi eri paikkojen välillä todennäköisyys voi vaihdella, joten voit kysyä itse millainen käytäntö myyjällä on sienen suhteen. Toisessa paikassa voi olla esimerkiksi 30% todennäköisyys saada sieni marsun mukana. Kun taas toisessa paikassa todennäköisyys voi olla 1%. Kukaan ei varmasti voi sanoa, että minun marsuillani ei varmasti ole sientä tai mitään muuta sairautta, mutta monet kasvattajat ainakin pyrkivät tekemään sen eteen kaikkensa ettei heidän marsuilleen sientä tulisi. Esimerkiksi minä sekä monet muut kasvattajat karanteenaan uudet marsut siitä riippumatta tulivatko ne naapurin Helmiltä vaiko toiselta kasvattajalta. Tarvittaessa marsuista lähetetään sieniviljelyt tai esimerkiksi ulkomaantuonnit käsitellään joka tapauksessa sientä tuhoavalla aineella ja ne viljellään aina. Monet lähettävät sieniviljelyitä aina välillä, jotta näkevät ettei marsulassa ole oireetonta sientä. Nämä ennaltaehkäisevät toimenpiteet vähentävät sienen todennäköisyyttä huomattavasti, vaikka kuka tahansa kasvattajakin voi sen huonolla tuurilla saada jostain.
Sienen puhkeaminen ei tarkoita huonoa hoitoa. Marsut ovat todella herkkiä saamaan sienen.
Miksi ulkomaalaisista marsuista saa helpommin sienen tai jostain tiettyjen nimeltämainitsemattomien eläinkauppojen marsuista?
Marsuilla sientä on ympäri maailmaa, koska silsa on zoonoosi ja tarttuu eri lajien välillä. Ulkomailla ja myös suomessa osa eläinlääkäreistä hoidattaa vaan oireiset marsut/oireiset kohdat esimerkiksi jollakin käsikaupan valmisteella. Tällllöin itiöitä jää marsuun/ympäristöön ja se helposti uusiutuu. Ulkomailla harvoin pyritään eroon marsulauman sienikantajuudesta. Vain oirehtivat/pahiten oirehtivat hoidetaan paikallisesti. Sieni ei yleensä tapa marsua, eikä välttämättä haittaa sitä ainakaan silmämääräisesti ollenkaan niin osa jättää hoitamatta. Etenkin pahemmin oirehtivissa eläimissä infektio voi olla ikävä ja kutiava. Useammassa tutkimuksessa on todettu, että T. benhamiae sieni on enemmän normaalilöydös kuin poikkeus mm. saksalaisissa marsuissa. Se on levinnyt huomattavan laajalti keskuudessamme. Ja onkin huomattu, että erittäin suuri osa suomeen tulleista jopa oireettomista marsuista on sienelle positiivisia viljelyissä.
Jos sieni ei tapa marsua eikä välttämättä haittaa sitä miksi se kannattaa hoitaa?
Sieni on zoonoosi ja se voi tarttua myös ihmisiin. Etenkin lapsiin.
Miten sieni hoidetaan?
Tämä seuraava kohta perustuu kirjoittajan saamaan kokemukseen sienen hoidosta. Eri eläinlääkäreillä voi olla erilaisia ohjeita, joten tämä ei ole yksi ainut oikea vastaus. Aluksi marsusta otetaan sieniviljely jotta voidaan varmistua onko marsulla sientä. Välillä oireet ovat epäselvät ja erilaista hilseilyä voi esiintyä muissakin sairauksissa, kuivassa ihossa tai jopa paranevissa puremissa jolloin yleensä tarvitaan sieniviljely, jotta voidaan varmistua sienestä. Osa eläinlääkäreistä katsoo mikroskoopilla näkyykö näytteessä sienirihmastoa ja jos sen perusteella voidaan todeta sieni-infektio, eläinlääkäri saattaa määrää jo sen perusteella lääkkeet. Yleensä viljely lähetetään joka tapauksessa. Viljelyn valmistumiseen menee n. 1-3viikkoa. M. Canis voi myös fluorensoida ja sitä voidaan havannoida woodsin lampun avulla. Monesti lääkkeet määrätään vasta viljelyn valmistumisen jälkeen.
Jos marsulla todetaan viljelyssä sieni, aloitetaan hoidot. Aikaisemmin kehoitettiin pitämään marsuja karanteeninkaltaisissa oloissa, jos epäillään marsuilla sientä.
Miksi näin ja mitä tämä tarkoittaa?
Sieni-itiöt voivat levetä ympäristöön, jonka takia marsujen eristäminen vähentää tätä ja niin ollen omistajan/muiden lemmikeiden sairastumista. Lisäksi siivousurakka helpottuu. Jos marsut ovat kalterihäkissä infektion ajan. Täytyy joka pesukerralla myös desifioida koko huone missä marsut asuvat. Joten jos marsut eristää esimerkiksi isoon muovilaatikkoon tai isoon pahvilaatikkoon. Näistä purut ja pöly ei pääse leveämään samanlailla ympäristöön ja ympäristölle riittää kerran kunnollinen desifiointi siivous ja muilla kerroilla pienempi siivous.
Eläinlääkäri määrää marsuille lääkettä. Yleensä marsut saavat joko imaverol pesuainetta, jolla marsut pestään 4-6 kertaa eläinlääkärin ohjeen mukaan. Valitettavasti imaverolia on tällä hetkellä vaikea saada ja näin ollen marsuille yleensä nykyisin määrätään Malaseb pesuainetta ja sisäistä suunkautta annettavaa lääkettä kuten Itrafungol. Pahimpiin kohtiin voidaan määrätä vielä lisäksi paikallista sienilääkettä. Itrafungol lääkitys annetaan yleensä pulssihoitona, joka kestää yhteensä 5 viikkoa. Tämän aikana marsut pestään eläinlääkärin ohjeen mukaan n.1-2kertaa viikossa Malaseb shampoolla.
Miten sienilääkkeet vaikuttavat?
Sienien solukalvoissa on osa nimeltä ergosteroli, jonka muodotumiseen sienilääkkeet vaikuttavat.
Millaisia virheitä sienen hoidossa voi käydä?
1. Eläinlääkäri määrää vain paikallishoidon yhdelle marsulle. Sieni voi parantua kyseiseltä marsulta myös paikallishoidolla. Mutta monesti käy niin, että marsu tai sen kaveri jää oireettomaksi kantajaksi ja infektio voi uusia. Jotta infektio ei uusisi pitää hoitaa kaikki marsut ja paikallisen hoidon lisäksi/sijaan marsujen tulisi saada sisäinen lääke tai koko turkin hoito. Sisäinenlääke tai sienishampoo vaikuttaa joka paikkaan.
2. Marsuilla on vain ulkoinen lääkitys kuten imaverol, mutta marsun päätä ei pestä tai korvan lehtiä sisäpuolelta. (huom. korvakäytävää ei pestä). Marsu voi jäädä oireettomaksi kantajaksi, jos osia siitä jää käsittelemättä.
3. Ympäristöä etenkin häkkiä ei desifioida kunnolla ja puisille virikkeille ei tehdä mitään. Tällöin sienen itiöitä voi jäädä ympäristöön ja marsu voi saada taudin uudelleen.
4. Marsulle määrätään vain ulkoinen shampoo joka ei yksinään riitä sienen hoitoon. Esimerkiksi Malasebin pakkausselosteessa lukee, että m.canis kannan kanssa tarvii myös sisäisen lääkityksen. Imaverol valeluliuos voi riittää yksin ilman sisäistäkin lääkitystä, mutta kaikki shampoot ei toimi samalla tavalla.
5. Marsu hoidetaan loishäätölääkkeellä. Sieni on eri sairaus kuin loiset. Loiset eivät parane sieni lääkkeillä eikä sieni loislääkkeellä.
6. Marsua ei hoideta eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Lääkitys lopetetaan kesken, kun näyttää että oireet ovat helpottaneet. Marsu pestään sienilääkkeellä vain pari kertaa tai ei anneta aineiden vaikuttaa tarpeeksi kauan
Miten siivous tapahtuu?
Paikat missä marsut ovat olleet siivotaan.
Marsun häkki, kaikki tavarat ja välitön ympäristö desifioidaan Virkon-S liuoksella. Tämä tehdään joka kerta samalla kun marsut pestään. Jos marsut on karanteenissa isossa pahvilaatikossa, voi sen heittää aina pesujen välillä roskiin ja laittaa marsut uuteen laatikkoon hoitojen jälkeen.
Jos marsuja pitää niiden normaalissa häkissä, desifioidaan jokaisen pesukerran jälkeen myös ympäristö, jonne on voinut päätyä pölyä tai karvoja marsujen häkistä.
Marsujen puiset kopit vaihdetaan uusiin tai ne käsitellään pitämällä niitä 10 minuuttia 200 asteessa. Sieni-itiöt leviää sinne minne pöly ja karvat leviäisi, joten kovat pinnat kannattaa pyyhkiä. Tähän soveltuu virkon-S pesuaine, joka tappaa sieni-itiöt (tällä ei saa pestä marsuja!) Tekstiilit tulee pestä vähintään 60-asteesssa. Sohvat ja muut pinnat, jota ei voi pestä imuroidaan huolellisesti.
Helpoiten homma hoituu, jos marsut laittaa isoon pahvilaatikkoon. Siivoaa ympäristön huolellisesti kerran ja marsujen parannuttua siirtää ne vasta normaaliin häkkiin. Kuulostaa kamalalta urakalta, mutta loppuenlopuksi ei ole ollenkaan niin paha. Kissojen tai koirien kanssa asia olisi viellä pahempi, ne kulkevat ympäriinsä, marsut voivat elää hetken karanteeninomaisissa tiloissa.
Jälkihoito. Ota aina viljely marsuista 3-4viikkoa hoidon jälkeen, jotta voidaan varmistua, että sieni on parantunut.
Paljonko hoito maksaa?
Hoito maksaa kaikkineen yleensä 200-500e. Halvimmillaan voi selvitä 200e. Joillakin paikkakunnilla eläinlääkärit ovat kalliimpia, jolloin voi maksaa myös enemmän. Yleensä eläinlääkäri käynti on n. 100-150e mikroskooppi tutkimuksineen. Viljely n. 60e/kerta, lääkkeet 60-100e. Desifiointi aineet 50e.
Kenellä vastuu jos marsu sairastuu?
Omakohtaisessa alla kertomassani kokemuksessani minulla sattui olemaan hyvä yhteistyökykyinen eläinkauppa, joka toimi kuluttaja-asiamiehen ohjeiden mukaan ja korvasi hoidot. Osa eläinkaupoista ei ala korvaamaan ilman oikeuteen menoa, eikä yksityisillä myyjillä ole vastuuta, jos eläin sairastuu. Tämän takia suosittelen miettimään mistä lemmikin hankkii. Lähes aina kulut tulee maksettavaksi omistajalle. Sieni ei koske pelkästään marsuja. Sen voi saada myös rotan, kissan tai hamsterin mukana.
Lopuksi.
Sieni on hoidettavissa oleva sairaus. Ja yleensä oikeanlainen lääkitys tehoaa hyvin ja oikein hoidettuna marsut pääsevät sienistä eroon ja siitä ei tule kierrettä. Tsemppiä!! Marsu ei kehitä sientä itse, vaan sen on täytynyt saada sienitartunta muualta, jotta se sairastuu sieneen tai siitä tulee sienen oireeton kantajan. Jos marsulla ei ole sientä tai se ei ole kantaja, ei se voi sientä tartuttaa myöskään omistajaan.
Lista näin saat hoidettua marsut
- Hoida kaikki marsut. Jos marsut pestään shampoolla varmista, että marsut saavat sisäisen lääkkeen.
2. Siivoa ympäristö huolellisesti viikottain hoidon ajan. Uunita puiset virikkeet. Pese tekstiilit 60c.
3. Vaihtoehtoisesti osta iso muovilaatikko tai ota käyttöön isot pahvilaatikot, jotka on helppo vaihtaa /pestä viikottain. Siivoa ympäristö hyvin kerran. Kun marsut on hoidettu marsut voi palata omaan ympäristöönsä.
4. Lähetä sieniviljely movetille 1kk hoitojen loppumisesta (dermatofyyttiviljely) joko itse tai eläinlääkärin kautta.
ÄLÄ UNOHDA suojata itseäsi tai perhettäsi käsittele aina sairastunutt eläintä kertakäyttöhanskoin ja pese kädet huolellisesti saippualla käsittelyn jälkeen.
Henkilökohtainen kokemus sienestä 1
Ulkomaantuonti marsuilla ilmeni sieni-infektio. 2 eri tuonti kertaa.
Toisella tuonti kerralla marsulla oli selvä infektio nenässä. Marsu vietiin eläinlääkäriin ja se sai suoraan lääkkeet. Marsu oli kokoajan eristyksistä muista omassa huoneessa muovisessa Dunassa. Marsua pestiin sienishampoolla 5 viikon ajan ja se sai viikon välein pulssihoitona sisäistä lääkettä. Duna pestiin viikonvälein. Ympäristöä siivottiin normaalisti. Marsusta lähetettiin kuukauden päästä hoidosta näyte ja se ei enää kasvanut sientä. Marsu pääsi asumaan muiden marsujen kanssa.
Toisilla tuontimarsuilla toimittiin samalailla kun edellisten kanssa. Jälkiviljelyssä oli edelleen positiivinen, joten marsujen karanteeni ei vielä loppunut vaan ne hoidettiin toisella lääkkeellä ja sienihoidot tehtiin uudelleen.
Henkilökohtainen kokemus sienestä 2
Marsuja oli 6kpl ja ne asuivat kahdessa eri häkissä. Sieni puhkesi yhdelle marsulle. Marsut eristettiin hoitojen ajaksi muovilaatikkoon. Marsujen ympäristö siivottiin virkonilla kerran kunnolla. Lattiat pyyhittiin virkon/tolu seoksella ja kaikki muut pinnat sumutettiin virkonilla ja siivottiin 15minuutin vaikutusajan jälkeen. Häkit siivottiin virkonilla ja pestiin ulkona painepesurilla. Marsujen häkissä oli puisia osia jotka maalattiin siivouksen yhteydessä. Uunitus ei ollut mahdollista ja puisissa osissa ei ollut lakkapintaa, joihin oisi riittänyt pesu. Marsut hoidettiin sisäisellä sieni lääkkeellä jota saivat 5viikkoa pulssihoitona. viikko lääkettä – viikko väliä -viikko vääkettä – viikko väliä – viikko lääkettä. Tämän lisäksi ne pestiin lääke shampoolla. Hoitojen jälkeen marsut muuttivat takaisin ja uusintaviljely oli puhdas.
Henkilökohtainen kokemus sienestä 3
Marsut saivat hoidoksi malaseb shampoota. Shampoon ohjeissa lukee, että tämä ei riitä yksin sienenhoitoon. Oireet paranivat shampoolla täysin. Kuukauden päästä otettu uusintaviljely oli positiivinen vaikkakin marsut oireettomia. Marsut olivat jääneet oireettomiksi kantajiksi. Marsuille uusittiin hoito sisäisellä lääkkellä + malaseb shampoolla ja marsut paranivat tämän jälkeen.
Henkillökohtainen kokemus sienestä 4, miten voi käydä huonolla tuurilla:
Seuraava henkilökohtainen kokemus on varmaan yksi huonoimmista tuureista mikä voi käydä. Suurin osa selviää luultavasti helpommalla, mutta huonolla tuurilla tukkumarsun kanssa voi käydä näin. Toki vielä huonomminkin olisi voinut käydä, olin tuollllloin kumminkin jo murrosikäinen. Lapselta resistenssin sienen hoitaminen olisi voinut olla vielä hankalampaa. Suurin osa sienistä vastaa normaaleihin lääkityksiin hyvin, joten tapauksessani on mukana vain huonoa tuuria.
Vuosituhannen vaihteessa ostin marsun eläinkaupasta, jonne se oli tullut eläintukusta. Marsu oli päällepäin katsottuna terve. Ei karvattomia laikkuja tai hilsettä. Ihan tarkkaa muistikuvaa ajankohdista ei ole, mutta pesin varmuuden vuoksi saapuessa marsun loishäätöaineella ja se asui n. 2 viikkoa eristyksissä. Marsulla ei näkynyt mitään päällepäin aloin pitämään sitä sylissä. Pidin sitä varsinkin kaulan alueella. Noin 3 viikkoa marsun tulosta sen nenään tuli pieni haava, joka kuitenkin parantui. 4-5 viikkoa marsun tulosta minulle tuli kaulaan punareunainen ihottumalaikku. Samaan aikaan marsulla lähti kuonosta uudelleen karvaa. Näytti, että se olisi purrut kaltereita, jonka takia nenästä lähti karvaa. Marsu asui verkon toisella puolella muista marsuista. Minun punertava laikku todettiin silsaksi, johon sain lääkkeet. Laikulla oli silloin kokoa n.1,5cm x 1,5cm. Marsun kuonosta lähti lisää karvaa, jolloin alta paljastui valkoista hilsettä.
Pian olin asiakkaana sairaalassa ihotautien erikoislääkärillä. Minulla oli ollut jo kolmet eri lääkkeet, mutta ne eivät auttaneet ollenkaan. Sieni vaan levisi ja levisi. 1,5cm laikku oli loppuvaiheessa vallannut koko rintakehäni. Kaulasta napaan. Taudin hoito oli aika väsyttävää. Kolmen kuukauden kuluttua sairauden alettua ihossa oleva sienirihmasto todettiin kuolleeksi! Se oli onnenpäivä!
Eläinkauppa korvasi lääkärikulut ja lääkkeet. Se myös hoiti eläimien lääkärikäynnit ja sain sitä kautta lääkkeet. Olin liian väsynyt hoitamaan sairauden tuonutta marsua, koska taistelin omaa infektiotani vastaan, joten se lähti eläinkauppaan hoitoon. Yhdelle omalle marsulleni tuli myöhemmin hilseilevä kohta ja muistaakseni myös hamsterille. Mutta infektiot olivat hyvin alussa. Marsut pestiin Imaverolilla hyvin tuloksin.
Eläinkauppa hoiti sairastuneelle marsulle Imaverol pesut. Kun ne oli tehty ja marsu oli ollut jonkin aikaa parantumassa, minulle ilmoitettiin, että voin hakea sen takaisin. Marsulla oli edelleen sienihilseilyä vielä korvissa joten vanhempieni kanssa ilmoitimme, että emme voi ottaa sitä enää. Imaverol ei ollut ilmeisesti tehonnut marsun sieneen. Marsu muutti uuteen kotiin, jossa se oli kuollut muutaman viikon päästä.
Minulle tai kellekään lemmikeistäni tautia ei tullut enää uudelllleen. Meille ei neuvottu desinfioida koko taloa ja sain tavata muita ihmisiä normaalisti. Kenellekään muulle tauti ei tarttunut. Lääkäri kertoi, että yleensä tämä sieni tarttuu vain suorasta kosketuksesta. Kyseessä oli t. mentagropythes.
Myös muita vastaavia kokemuksia ollen kuullut tartunnoista:
Muutama vuosi sitten minulle tuli kysely, jossa perhe etsi marsullensa kaveria. Epäilin sen tulleen eläintukusta ja riskien välttämiseksi sanoin, että en voi myydä marsulle kaveria ennen kuin heidän marsunsa on ollut 10 viikkoa karanteenissa ja mahdollisesti käytetty lääkärissä. Kerroin syyt miksi. Puhelun loppupuolella selvisi, että marsulla on hieman lähtenyt karvaa silmän vierestä. Ei mennyt montaa viikkoakaan kun sain puhelun, että marsulla on todettu sieni. Ja myös heidän tarhaikäisellä tytöllään.
Henkilökohtainen kokemus sienestä 5: Esimerkki hoidoista käytännössä:
kävin ahkerasti näyttelyissä ja suunnitelmissa oli kasvattajanimen hankinta. Marsuyhdistys reagoi tuolloin voimakkaasti silsaepidemiaan, jota oli levinnyt yhdessä tietyssä näyttelyssä. Omat marsuni eivät olleet suorassa kontaktissa tartuttajiin, mutta pari kuukautta tapauksen jälkeen alkoi marsuilleni ilmestyä kaljuja hilseileviä länttejä. n. 10 marsua oli saanut selviä oireita korviin, sukupuolielimiin sekä kylkiin.
Hoitavaksi lääkäriksi valitsin ihotauteihin erikoistuneen eläinlääkärin. Otin mukaani muutaman oireellisen marsun. Keskustelimme hyvin tarkasti, miten hoidot käytännössä tekisimme. Sain reseptin Imaverol pulloihin. Näytteitä ei otettu selkeiden oireiden takia.
Marsut, joilla ei ollut oireita, elivät koko hoitojen ajan marsulassa. Oireelliset siirsin pesuhuoneeseen asumaan. Marsulan pinnat desinfioin joka kerta suihkepullon avulla, jonka takia tapetit menivät pilalle. Häkit siivosin ja desinfioin myös joka käsittelykerran jälkeen. Mökit ja pajusillat liotin Virkon-S liuoksessa ja sen jälkeen kärtsäsin ne uunissa. Metalliset kuljetuslaatikot saunotin moneen kertaan sekä suihkutin Virkon-S liuoksella.
Kaikki marsut hoidettiin joka kerta. Ensin oireettomat ja sen jälkeen vasta oireelliset. Pesin ja huuhtelin marsun ensin Malaseb shampoolla. Tämän jälkeen märkä marsu meni vatiin, jossa käsittelin sen Imaverol liuoksella. Apuna Imaverolin levittämiseen käytin juomapulloa, jossa oli suutin, joten liuosta ei mennyt paljoakaan hukkaan. Tämän jälkeen siirsin marsun ulos kuivumaan ulkoaitaukseen, koska oli kesä. Oireellisilta poistin sieniruvet Malasebin avulla ennen Imaverolin levittämistä.
Toistin käsittelyn 5 kertaa 3-4 päivän välein.
3kk jälkeen käsittelyjen loputtua otatin näytteet sieniviljelyä varten. Tulokset tulivat tuolloin negatiivisina.
Marsutiloihini tuli seuraavana kesänä remontti, jolloin kaikki revittiin betonille. Puiset häkit sekä huoneen puiset osat silppusin polttopuuksi.
Käsittelin kaikki marsut vielä tuolloin Imaverolilla ennen uusiin tiloihin muuttoa
(Ylläolevasta jutusta on hyvä ottaa huomioon, että kyseessä oli kymmeniä marsuja, eikä muutaman marsun talous)